sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Ah, rakas blgger...

UUSI MOTTO HETI ALKUUN: "Ne dit jamais, comme d'habitude".
"Koskaan ei tule tyytyä tavanomaiseen."



Muoti

Musta mori? Kyllä, ehdoton kyllä. Valkoinen mori saa nyt luvan riittää kertarysäyksellä, on taas aika siirtyä elegntin mustuuden maailmaan! Muuten, HUIVIT ovat nyt uusin valloitukseni! Huivits hiuksissa, huivit kaulassa, huivit, käsissä tai jaloissa...<3 Tietenkin täytyy muistuttaa iki-ihanasta kohtuudesta rajoituksineen. Herättelen tässä aristopuoltani katselemalla vanhoja miittikuvia ja mana-kansioni sisältöä. Minä sitten rakastun mokomaan uudestaan ja uudestaan... Onko se sitten ihmisellä verissä? Onko se, että on automaattisesti jonkun tietyn tyylin pauloissa heti sen nähtyän, tai se että siihen palaa aina uudestaan ja uudestaan, jokin biologinen määräytymä tai alitajunnallinen...leima..? :D Itse palaan aina mustan pariin. Aina. Aina olen palannut takaisin ariston, gootin ja egl:n luokse. Nukkemaisuus, klassisuus, ja viattomuus yhdistettynä elegantiksi ja ennenkaikkea esteettisen visuaaliseksi yhdistelmäksi on aina vedonnut minuun. Toisaalta, luonnonläheinen ja boheemi mori on melkein täydellinen vastakohta jäykälle ja hienostuneelle aristolle, mutta silti siinäkin on se jokin... Aah, miksi en voinut elää ensin renesanssin aikaisessa ranskalaishovissa ja inkarnoitua myöhemmin afrikkalaiseksi kotirouvaksi?! D8



Musiikki

Sen verran tännekkin, että kannattaa kuunnella summamutikassa noita vanhoja ja uusiakin levyjä. Ihan vain pistää silmät kiinni ja kuuntelee koko levyn läpi, tai laittaa sen soimaan taustameluna. Löytyy muuten yllättäviä helmiä! Itse rakastuin kauheasti Deathstars löytöihini! Death in Vogue ja White wedding ovat vain pari esimerkkiä kaikesta siitä mitä löysin! Kuuntelin myös Bara no Seidoun läpi oikein antaumuksella, ja oli todella ihanaa. Ihan yllätti kun jotain tosi hyviä biisejä oli jäänyt bongaamatta. :)



Kuneus

Ristiriitaisia singaaleita... Minulta on hämärtynyt kokonaan se mitä minun naamaani pitäisi laittaa! Tuntuu kuin olisin menettämässä itsetuntemustani, vaikka ennen kykenin itseni lisäksi opastamaan muitakin meikkeihin liittyvissä asioissa... Tosin, sen tiedän ettei kirsikanpunainen huulipuna ole ihan minun juttuni, ja että aika hillitty meikki pukee minua paremmin ja että olen nykyisin niin epäturhamainen etten vaivaudu nousemaan sängystä niin aikaisin että ehtisin laittautua kunnolla... Mikähän minuun on menossa? Meikkitaiteen mellakka, kaaos ja lama? (Niinkuin Herra Ylppö asian ilmaisisi.) Tosin minua kiinnostaa enemmän Marilyn Mansonmainen dramaattinen ja voimakas meikki... JOs vain löytäsisin sen kultaisen keskitien.... Joskaan, tuskin sekään minua miellyttää. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti